Perheiden köyhyys

Köyhyys on perheessä

1990-luvun alussa 5% lapsista eli köyhissä talouksissa. Vuonna 2007 luku oli kivunnut jo ennätykselliseen 14 prosenttiin. Erityisen paljon köyhyys koskettaa alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, osa-aika ja pätkätöitä, sekä pienipalkkaisuutta. Monilapsisissa perheissä eletään usein yhden ihmisen tuloilla toisen vanhemman ollessa kotona lasten kanssa.

Perhepolitiikka on mm työllisyyspolitiikkaa, terveys-, asunto-, koulutus- ja talouspolitiikkaa. Erittäin monet, jollei kaikki, yhteiskunnalliset päätökset ja muutokset näkyvät nopeasti perheiden arkipäivässä. Esimerkiksi Suomen 200 000 yrityksestä 140 000 on pien- ja yksinäisyrityksiä. Nämä yrittäjät ovat usein perheellisiä ihmisiä ja arvonlisäveron nosto kohdistuu nimenomaan näiden yrittäjien elämään vaikeuttavasti. Se näkyy tulojen vähenemisenä, työtuntien lisääntymisenä ja konkursseina. Palveluiden ja tuotteiden hinta nousee, joten alv:n nosto näkyy muidenkin perheiden taloudessa niin, että palveluita/tuotteita ei voida ostaa ja kuluttaa kuten ennen.

Lapsiperheiden köyhyys vähentää vanhempien voimavaroja, koska energiaa kuluu raha-asioista huolehtimiseen normaalia enemmän. Köyhyys ja työttömyys vaikuttavat terveyteen negatiivisesti.  Hyvin toimeentulevat voivat paremmin kuin köyhät, ja työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät. Tuloerojen kasvu ja sosiaalisten piirien eriytyminen kasvattaa ihmisten välistä kuilua, lisää pahoinvointia ja levottomuuksia.

Lapsiperheiden köyhyys, vanhempien uupumus, työttömyys ja niitä mahdollisesti seuranneet mielenterveysongelmat, kasvattavat myös riskiä lasten sijoituksiin kodin ulkopuolelle. Sijoitetut lapset puolestaan ovat suuremmassa riskissä ajautua rikollisuuteen, asunnottomiksi, teinivanhemmiksi kuin ikäryhmänsä muut lapset. Edellä mainitut ongelmat ovat syinä syrjäytymiseen.

Syrjäytymisen ehkäisyn keskiössä ovat lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisy tuo säästöjä kansantaloudellisesti, mutta inhimillisesti ajateltuna se vaikuttaa elämänlaatuun parantavasti ja lisää hyvinvointia. Turvallisen arkielämän kannalta tärkeimpiä asioita ovat riittävä toimeentulo, toimivat peruspalvelut sekä osaava ja jaksava henkilökunta niin terveyden- ja sairaudenhoidossa, lastenhoidossa kuin opetuksessakin.

Jotta Suomessa lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyisi ja köyhyys vähentyisi, tulisi yhteiskuntapoliittisten toimien yhteisvaikutuksia arvioida erityisesti lapsiperheiden, lasten ja naisten näkökulmasta enemmän ja ennakoivasti. Tutkimustyöhön tulisi panostaa nykyistä enemmän, jotta tietoa lasten ja naisten asemasta saataisiin lisää. Myös kodin ja vanhempien merkitystä ja arvostusta tulisi nostaa lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Pienten lasten kotihoito tulisi mahdollistaa useammalle 750 euron kotihoidontuella. Lapsilisät tulisi korottaa ja sitoa indeksiin. Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamisen tulee olla helpompaa esimerkiksi niin, että työaikaa on mahdollista lyhentää työntekijälähtöisesti aina 50% saakka ja molempien vanhempien tulee voida tehdä osa-aikatyötä samanaikaisesti, jotta lapsen/lapsien ja vanhemman yhteinen aika lisääntyisi ja lapsi voisi olla jopa kokonaan kotihoidossa. Tämä vaatii tietysti myös kohtuullista palkkaa työnteosta. Minimipalkalla ei ole taloudellisesti mahdollista tehdä osa-aikatyötä. Osa-aikaisesta kotihoidosta tulee maksaa nykyistä parempaa kotihoidontukea.

Opiskelijoiden asemaa tulee parantaa. Opintojen on pysyttävä maksuttomina kaikissa opintoasteissa. Opintotukea on nostettava asteittain perustulon tasolle ja opintojen tulee joustaa eri elämäntilanteiden mukaan. Opintoaikaa ei saa rajoittaa liikaa, jotta lasten saaminen olisi mahdollista jo opintojen aikana. Opintoja tulisi voida, niin halutessaan, suorittaa osaopintoina vanhempainvapaan aikana ilman pelkoa mahdollisesti tulosidonnaisen vanhempainrahan pienenemisestä.

Lapset ovat meidän tulevaisuus. Lapsilla on oikeus läsnäoleviin vanhempiin ja turvalliseen ympäristöön. Suomalainen perhepolitiikka kaipaa ravistelua ja ennen kaikkea kehittymistä. Perhepolitiikkaa tekemään tarvitaan sitkeitä ihmisiä, jotka ymmärtävät millaisia kultakimpaleita lapset ovat, ja jotka ovat valmiita uurastamaan perheille paremman tulevaisuuden puolesta.

Armi Lindell, Loviisan Vasemmistoliitto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s